Tälle sivulle olemme koonneet sinulle valmiiksi yhteenvetoja ja taustatietoa, jotka helpottavat aiheesta viestimistä. Kerrothan yhteydenottolomakkeen kautta meille, mikäli täältä puuttuu jotakin, niin voimme tarjota tällaista materiaalia mahdollisesti jatkossa.
Mikäli kaipaat someviestintään kuvitusta, tästä voit ladata käyttöösi erilaisia bannereita.
Yhteenveto aiheesta uutiskirjeeseen tai muuhun viestintään
”Luontokato seis! Suojataan suomalainen luonto ja turvataan elämän perusedellytykset
Tiesitkö, että joka yhdeksäs suomalainen laji ja lähes puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia?
Suomen luonto köyhtyy nopeammin kuin pystymme sitä korjaamaan. Monimuotoinen luonto ylläpitää puhdasta vettä, ruokaturvaa, ilmaston vakautta, liiketoiminnan perusedellytyksiä ja ihmisten hyvinvointia. Nykyinen lainsäädäntö ei riitä pysäyttämään luontokatoa, vaan tarvitsemme yhteisen suunnan luonnon tilaa parantaville toimille.
Olemme [organisaation nimi]:ssä mukana tukemassa Luontolaki nyt! -kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova ja ohjaava ylihallituskautinen luontolaki. Luontolaki velvoittaisi kääntämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen luonnon vahvistumiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä varmistaisi, että elämän perusedellytykset säilyvät Suomessa myös tuleville sukupolville.
Kutsumme sinutkin allekirjoittamaan aloitteen: (linkki)
Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen voi allekirjoittaa kansalaisaloitteita.
Allekirjoittaminen edellyttää sähköisen tunnistautumisen.”Tiivistelmiä keskeisistä taustatiedoista
Mikä on luontolaki?
Suomen luonto köyhtyy nopeammin kuin pystymme sitä korjaamaan. Ongelma ei ole vain yksittäisten toimien puute. Luontoa koskeva sääntely on liian pirstaleista ja jäykkää. Lisäksi nykysääntely ei ole riittävän kunnianhimoista eikä ohjaa riittävän pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen luonnon tilan parantamiseen.
Luontolaki kokoaisi luonnon turvaamisen tavoitteet yhteen ja loisi selkeät puitteet ylihallituskautiselle päätöksenteolle. Laki loisi juridisen velvoitteen saavuttaa luontopositiivisuus vuoteen 2035 mennessä. Luontopositiivisuus on tila, jossa luonnon monimuotoisuus ei enää heikkene, vaan alkaa vahvistua.
Elinympäristöjen tuhoutuminen maankäytön seurauksena on yksi suurimmista luontokadon aiheuttajista; se on jopa ilmastonmuutosta suurempi uhka. Samaan aikaan monimuotoinen luonto on tärkeä liittolaisemme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maankäyttöpaineen lisääntyminen heikentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti suojelualueiden ulkopuolella.
Siksi kokonaisvaltainen aluesuunnittelu ja ennallistaminen ovat niin tärkeä osa luontokadon ratkaisemista. Tällöin ympäristöluvitus vaatisi luvanhakijalta, että hän on välttänyt, minimoinut tai kompensoinut luontohaitan, jolloin suunniteltu toiminta ei heikennä monimuotoisuutta kansallisella tasolla. Käytännössä tämä ohjaa sijoittamaan uutta rakentamista tai muita maankäytön muutoksia jo rakennetulle alueelle tai lisäämään rakennettavan alueen luontoarvoja. Maanomistajiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia voidaan kompensoida rahastosta tai valtion varoista.
Luontolain mahdollistama velvoittava ekologinen kompensaatio, eli luonnolle aiheutettujen haittojen hyvittäminen ennallistamalla, suojelemalla tai parantamalla luonnon tilaa muualla, vahvistaisi luonnon huomioimista päätöksenteossa. Kun luonnon heikentämisestä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat vaikutuksista hyötyville ja niistä vastuussa oleville toimijoille, syntyisi kannuste kehittää toimintaa ekologisesti kestävämmäksi.
Mikä on luontolaki nyt! -kansalaisaloite?
Luontolaki nyt! -kansalaisaloitteen allekirjoittajat vaativat, että eduskunta ryhtyy toimiin luontokadon pysäyttämiseksi ja suomalaisen luonnon tilan parantamiseksi säätämällä sitovan ja ohjaavan luontolain. Ehdotus perustuu ympäristöministeriön esiselvitykseen luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoista ja näiden arvioinnista.
Luontolaki-aloitteen ovat tehneet yhteistyössä Nuorisoalan kattojärjestön luontodelegaatit sekä poliittiset nuorisojärjestöt yli puoluerajojen. Mukana ovat Demarinuoret, Kokoomusopiskelijat, Vasemmistonuoret, Vihreät nuoret, RKP Nuoret, Demariopiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat.
Miksi luontolaki on ajankohtainen nyt?
Tänäkin vuonna luontokato on näkynyt uutisotsikoissa tiuhaan: Pelkästään helmikuun aikana uutisoitiin esimerkiksi, että “Suomi on suojellut maa-alueistaan vähiten EU-maista ja jäämässä luonnonsuojelutavoitteistaan”, hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES:n raportin mukaan yrityksiltä puuttuvat kannustimet suojella luontoa, vaikka nykyinen talouskasvu on aiheuttanut luontokatoa ja “tuoreen tutkimuskoosteen mukaan nykyiset metsänhoitotoimet eivät riitä pelastamaan tiaisia.” Jo vuonna 2023 Ympäristöministeriö teki esiselvityksen luonnon monimuotoisuutta turvaavasta lainsäädännöstä, missä nähtiin voimakas tarve luoda uusi vahva luontolaki. Asia ei kuitenkaan ole sittemmin edennyt.
Suomi on jo sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja kääntämään suunnan positiiviseksi tämän jälkeen. Myös EU-tasolla on asetettu tavoite ennallistaa Euroopassa kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Tietoa luontokadosta ja sen hillitsemisestä on jo paljon. Nyt pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä. Jos haluamme turvata suomalaisen luonnon, on meidän kuunneltava asiantuntijoiden laajasti jakamaa viestiä: teoilla on kiire ja seuraavat vuodet tulevat olemaan kriittisiä.
Niin ympäristöministeriö, Luontopaneeli kuin muutkin asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat korostaneet, että luontolailla voidaan korjata yksi suomalaisen ympäristöpolitiikan suurimmista ongelmista: toimet ovat turhan hajautuneita, poukkoilevia ja epäjohdonmukaisia. Jos sääntelyä ei tarkenneta, luontokato tulee jatkumaan uudistetusta luonnonsuojelulaista (LSL, 9/2023) huolimatta. Mitä nopeammin siirrymme luonnon tuhoamisesta luonnon suojeluun, sitä halvemmaksi suojelutoimet tulevat.
Niin kansalaiset kuin yritykseovat osoittaneet halunsa suojella suomalaista luontoa, mistä viimeisimpänä osoituksena on Suomeen helmikuussa perustettu Nature Business Network. Tämä ei kuitenkaan korvaa julkisen sektorin vastuuta. Uusi luontolaki varmistaisi, että jokainen hallitus veisi luontopolitiikkaa eteenpäin eikä luonnonsuojelua heikennettäisi. Johdonmukainen ja ennakoitavissa oleva luontopolitiikka toisi vakautta niin yhteiskunnan kuin yritysten toiminnalle.
Mikä on luontokato seis -kampanja?
”Luontokato seis! -tukikampanja tukee luontolakialoitetta ja pyrkii levittämään tietoutta aiheeseen liittyen. Kampanjaan kuuluu ihmisiä eri ikäryhmistä, ammateista ja katsantakulmista. Mukanaolijoita yhdistää huoli luontokadosta ja toivotammekin kaikki tämän huolen jakavat tahot mukaan ratkaisemaan tätä haastetta yhdessä. Kampanjatiimiin kuuluu alan ammattilaisia, mutta myös tavallisia kansalaisia, jotka haluavat vapaa-ajallaan tukea tieteen ja eri asiantuntijaorganisaatioiden viestiä asian tärkeydestä. Tukikampanjatiimi on poliittisesti sitoutumaton. Kampanjaan voi liittyä vapaaehtoiseksi kampanjan nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta.”