Mikä luontolaki?

Monimuotoinen luonto ylläpitää elämää. Se tuottaa myös ihmiselle monia hyötyjä, kuten luonnonvaroja, puhdasta vettä ja ruokaa. Luontolaki auttaa varmistamaan, että nämä elämän perusedellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville.

Suomen luonto köyhtyy nopeammin kuin pystymme sitä korjaamaan. Ongelma ei ole vain yksittäisten toimien puute. Luontoa koskeva sääntely on liian pirstaleista ja jäykkää. Lisäksi nykysääntely ei ole riittävän kunnianhimoista eikä ohjaa riittävän pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen luonnon tilan parantamiseen.

Nykyinen lainsäädäntö ei riitä pysäyttämään luontokatoa

Suomen luonnon tila on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomen luontotyypeistä lähes puolet (noin 48 %) ja 12 % arvioiduista lajeista (yli 2 600 lajia) on todettu uhanalaisiksi.

Tällä hetkellä lainsäädännössä on aukkoja, joiden vuoksi luontoa heikentäviä vaikutuksia ei pystytä riittävästi estämään. Luonnon tilaan vaikuttavia päätöksiä tehdään toisistaan erillään, vaikka luonto toimii kokonaisuutena. 

Ympäristöministeriön vuonna 2023 tekemä esiselvitys nostaa esiin vahvan luontolain tarpeellisuutta ja korostaa, ettei luontokatoa pystytä hillitsemään ilman ”erittäin kunnianhimoista luontopolitiikkaa ja -lainsäädäntöä”.

Luontolain mahdollistama velvoittava ekologinen kompensaatio, eli luonnolle aiheutettujen haittojen hyvittäminen ennallistamalla, suojelemalla tai parantamalla luonnon tilaa muualla, vahvistaisi luonnon huomioimista päätöksenteossa. Kun luonnon heikentämisestä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat vaikutuksista hyötyville ja niistä vastuussa oleville toimijoille, syntyisi kannuste kehittää toimintaa ekologisesti kestävämmäksi.

Tarvitsemme luontohaitoille vastaavaa sääntelyä kuin ilmastolle

Ilmastolaki on osoittanut, että selkeät tavoitteet ja suunnitteluvelvoitteet tehoavat. Myös luonnontilaa parantavat toimet tarvitsevat yhteisen suunnan. Suomi on jo sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja kääntämään suunnan positiiviseksi tämän jälkeen.

Luontolaki luo raamit luontokadon pysäyttämiselle

Luontolaki kokoaisi luonnon turvaamisen tavoitteet yhteen ja loisi selkeät puitteet ylihallituskautiselle päätöksenteolle. Laki tarvitaan, sillä se velvoittaisi viranomaiset huomioimaan luonnon monimuotoisuuden kaikessa suunnittelussa ja auttaisi yhteensovittamaan eri sektoreiden toimia. Laki myös parantaisi eri hallinnonalojen yhteistyötä. Lisäksi luontolaki asettaisi velvoitteita viranomaisten lisäksi myös yksityisille toimijoille. Maanomistajiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia voidaan kompensoida rahastosta tai valtion varoista.

Luontolaki ei ole vain suojelutoimi

Luontolaissa ei kyse ole vain harvinaisten lajien suojelusta. Luontolaki lisäisi ennakoitavuutta myös yrityksille, kunnille ja kansalaisille. Selkeät tavoitteet ja toimintamallit helpottavat vastuullisten ratkaisujen tekemistä ja tukevat kestävää taloutta. Laki turvaisi myös tavallista, meille kaikille tärkeää lähiluontoa.

Luonnon turvaaminen on investointi tulevaisuuteen. Siksi luontolaki.