Luonto on pääomaa – ei anneta sen ehtyä
Kaikki yritykset ovat riippuvaisia luonnosta vähintään arvoketjunsa kautta ja arvioiden mukaan yli puolet globaalista BKT:sta on melko tai erittäin riippuvaista luonnosta.
Raaka-aineet, vesi, pölytys ja vakaat olosuhteet ovat vain esimerkkejä niistä lukuisista luonnon tarjoamista materiaaleista ja palveluista, joihin suomalainen yritystoiminta nojaa joka päivä. Kun luonto heikkenee, riskit ja kustannukset liiketoiminnalle kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Luontokadon aiheuttamat aineelliset riskit ovat jo alkaneet realisoitua esimerkiksi tuotantoketjujen häiriöinä, kustannusten nousuna tai omaisuuden arvon alenemisena. Luontolaki suojaisi sitä perustaa, jonka varaan liiketoiminta rakentuu.
Yritykset toimivat arvoketjuissa, eivät yksin. Useat suomalaiset yritykset ovat jo tunnistaneet luontokadon aiheuttamat riskit liiketoiminnalle ja lähteneet tekemään luontoa tukevia toimia taatakseen tulevaisuuden toimintaedellytykset.
Ennakoitava toimintaympäristö yrityksille
Luontotyön edelläkävijät törmäävät usein siihen, että toimitusketju ja yhteistyökumppanit eivät osaltaan vahvista luontotoimia ja samalla kilpailijat voivat jatkaa luonnon heikentämistä ilman erityisiä sanktioita. Asiantilaa muuttakseen suomalaiset yritykset ovat perustaneet Nature Business Network -verkoston, joka vaatii yhteisen kansallisen biodiversiteettivision rakentamista ja luontolakia.
Luontolaki tarjoaisi kaivatun selkeän kehyksen yrityslähtöiselle luontotyölle. Yritysten luontotoimia mahdollistavan toimintaympäristön luominen auttaa ohjaamaan investoinnit sinne, mikä on paitsi yrityksille kannattavaa, myös edistää ihmisen ja muun luonnon yhteishyvinvointia – kohti ratkaisuja, jotka toimivat kaikille.
Luontoa huomioivat ratkaisut ovat tulevaisuuden bisnestä. Jos luonto otetaan aidosti huomioon ja sen heikentämiselle asetetaan taloudellinen hinta, syntyy kysyntää luontoa tukeville tuotteille, palveluille ja ratkaisuille. Tällaisessa maailmassa luontoa säästävät materiaalit, fiksummat prosessit ja uudet liiketoimintamallit eivät ole enää marginaalia, vaan kasvavaa markkinaa.
Säätämällä vahvan luontolain Suomi voi myös houkutella globaalisti luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä yrityksiä investoimaan juuri Suomeen. Ne yritykset ja maat, jotka lähtevät mukaan ajoissa rakentamaan luontopositiivista liiketoimintaa, tekevät huomisen voitot.
Lähteet
IPBES. (2024). Summary for policymakers of the thematic assessment of the underlying causes of biodiversity loss and the determinants of transformative change and options for achieving the 2050 Vision for Biodiversity (transformative change assessment);
Laako, H., Aalto, J., Boström, C., Hyytiäinen, K., Häyrynen, S., Jarva, J., Koivula, M.J., Kosenius, A.-K., Laine, I., Lehikoinen, A., Mykrä, H., Onkila, T., Paloniitty, T., Pappila, M., Silfverberg, O., Sääksjärvi, I., Wolff, L.-A. ja Kotiaho, J.S. (2024). Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) arviointiraporttien keskeiset viestit ja suosituksia kansallisen luontopolitiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4/2024.
Lappalainen, O., Kuhmonen, I., Teerikangas, S., Salo, M., & Turunen, M. (2026). Acting for biodiversity in a food value chain. Sustainable Production and Consumption.
Luontopaneeli (2026). https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2026/02/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-1-2026-liiketoiminta-vahvistamaan-luonnon-monimuotoisuutta.pdf
Salmi, A., Quarshie, A. M., Scott-Kennel, J., & Kähkönen, A. K. (2023). Biodiversity management: A supply chain practice view. Journal of Purchasing and Supply Management, 29(4), 100865.